Koska tämä harjoitustyö ei mennyt läpi ensi yrittämällä, värkkään tähän
vähän yksityiskohtaisemman selityksen Discogsin verkkoyhteisöllisyyden
piirteistä.
Discogs sai alkunsa Kevin Lewandowski -nimisen ohjelmoijan
henkilökohtaisesta projektista. Ko. miekkonen oli suunnittelemassa
itselleen omistamiensa elektronisen musiikin julkaisujen tiedot
sisältävää tietokantaa. Slashdotin ja eBayn kaltaiset yhteisön
rakentamat verkkopalvelut inspiroivat hänet julkistamaan palvelun
internetissä vuonna 2000. Discogs on sittemmin laajentunut kattamaan
myös muita musiikin osa-alueita. Käyttäjillä on mahdollisuus
rekisteröitymisen jälkeen täydentää levytietokantoja, listata
omistamiaan julkaisuja ja niitä julkaisuja joita he haluaisivat
omistaa. Vaikka Discogs ei olekaan verkkolevykauppa, palvelussa on
mukana myös MarketPlace-osasto, jossa käyttäjät voivat käydä kauppaa
julkaisuista.
Discogs ei ole julkaissut vuoden 2004 heinäkuun
jälkeen virallisia raportteja. Viimeisimmän raportin mukaan palvelun
tietoja oli päivittänyt 15.788 käyttäjää. Tähän päivän mennessä tietoja
päivittäneiden käyttäjien määrä lienee kasvanut entisestään, ja koko
palveluun rekisteröitynyt käyttäjämäärä lienee tätä paljon suurempi,
koska valtaosa ei osallistu keskustelualueiden toimintaan tai
tietokannan päivitykseen millään tavalla. Wikipedian tietojen mukaan
tällä hetkellä Discogsiin on listattu yli 475.000 julkaisua, lähes
300.000 artistia ja 42.000 levymerkkiä. Palvelussa vierailee päivittäin
yli 100.000 kävijää.
Discogs täyttää verkkoyhteisön
tunnusmerkit, koska se sijaitsee internetissä, siihen päästään käsiksi
internet-yhteyden päässä olevan tietokoneen selaimen kautta, ja koska
käyttäjiä on useita (ja suuri osa heistä osallistuu palvelun
kehittämiseen joko tietokantalisäysten tai keskustelun kautta).
Discogsin yhteisöhierarkia on jakaantunut seuraavasti:
-palvelua hallinnoivat moderaattorit ja editoijat, nämä henkilöt
vastaavat palvelun ylläpitämisestä ja toiminnallisista muutoksista,
tietopäivitysten oikeellisuuden tarkistamisesta ja keskustelualueiden
valvonnasta
-moderaattoriksi pääsemisestä
minulla ei ole tietoa, mutta osallistumalla aktiivisesti tietokantojen
päivittämiseen käyttäjällä on mahdollisuus anoa itselleen editoijan
statusta
-rekisteröityneet käyttäjät, jotka voidaan jakaa
aktiivisiin (osallistuvat joko tietokantojen päivittämiseen,
keskusteluun tai molempiin) ja passiivisiin (jotka tyytyvät pelkästään
täydentämään ja editoimaan omia julkaisulistojaan ja hankkimaan tietoa
Discogsin kautta)
-vierailijat, rekisteröitymät käyttäjät (eivät
voi vaikuttaa discogsin sisältöön, eivätkä voi kasata omia listojaan,
mutteivät muuten eroa passiivisista rekisteröityneistä käyttäjistä).
Discogs aloitti toimintansa vapaaehtoistyöllä ja -rahoituksella.
Vapaaehtoistyö on käytössä edelleen (sekä moderaattoreiden/editoijien,
että kehittämiseen osallistuvien käyttäjien osalta), mutta Discogs
toimii nykyään sekä mainosrahoituksella (jota maksavat Google, sekä
muutamat nettilevykaupat kuten Amazon ja Vinyl Exchange) ja tarjoamalla
käyttäjilleen mahdollisuuden siirtyä maksulliseksi käyttäjäksi (jolloin
käyttöliittymä monipuolistuu ja levykauppamainokset poistuvat halutessa
käyttäjän näkyvistä).
Keskityn seuraavassa käsittelemään Discogsin kahta yhteisöllisyyden osa-aluetta:
1. Keskustelualueet
Keskustelualueiden viestien laatu ja aihepiirit ovat hyvin vaihtelevia.
Vaikka perinteiset netikettisäännöt ovat voimassa, viestien
informatiivisuus on suurimmalta osin melko ala-arvoista. Itse en
keskustelualueita juurikaan selaile, johtuen viestien valtavasta
määrästä, ja koska koen valtaosan aihepiireistä tylsiksi.
Yhteisöllisyys ei pääse keskustelualueilla juurikaan esille. Jotenkin
sain sellaisen kuvan, ettei moderaattoreilla ja/tai editoijilla riitä
resursseja keskustelualueen "paimentamiseen", ainoastaan räikeistä
käyttäytymisvirheistä sakotetaan (annetaan huomautus, rajoitetaan
käyttöoikeuksia, poistetaan käyttäjätunnukset tms.). Discogsin
keskustelualue on siis pitkälti itseään säätelevä yhteisö, joka muokkaa
käyttäytymissääntöjään kollektiivisesti (enemmistö joko hyväksyy tai
hylkää käyttäjän toimintatavan riippuen tämän viestien
informatiivisuudesta ja uskottavuudesta).
2. Julkaisutietokanta
No nyt! Tämä on se syy minkä vuoksi Discogsin käyttäjäksi alunperin
ryhdyinkin. Levytietokannan päivittäjät ovat kaltaisiani
musiikkiharrastajia, eivätkä vain satunnaisia kuluttajia. Vai
uskoisitteko levyjä kerran vuodessa ostavan (tai peräti mp3-musiikkia
kuuntelevan) henkilön viitsivän täyttää tiedoiltaan melko kattavaa
julkaisukaavaketta ja toistavan tämän prosessin muutaman kerran
kuukaudessa. Julkaisutietokantaa aktiivisesti täydentävät (ja
selailevat) käyttäjät ovat lähteneet mukaan toimintaan sekä itsekkäistä
että epäitsekkäistä hyötynäkökulmista. Jälkimmäinen perustuu
ajatukseen, jossa halutaan tarjota muille ihmisille kokemus musiikista,
joka itse on koettu hyväksi. Tai vaihtoehtoisesti varoitetaan muita
ihmisiä luokattoman huonoista julkaisuista. Edellinen hyötynäkökulma
perustuu ensinnäkin tiedon vaihtamiseen: jos tietokantaa päivitetään
mahdollisimman paljon ja monipuolisesti, yhteisön muutkin jäsenet
ryhtyvät tähän toimintaan ja jatkavat sitä. Näin esim.
listahittiradio-ohjelmien ulkopuolelle jäävä uskomattoman suuri
musiikkivaranto tulee koko yhteisön käyttöön. Toinen hyötynäkökulma on
luonnollisesti (harvinaisten) levyjen hankintamahdollisuus. Käyttäjä
voi löytää kauan kaipaamansa levyn Discogsin käyttäjien kokoelmasta, ja
sopivan tarjouksen tekemällä päästä sen omistajaksi.
Yhteisöllisyyttä tukevia teknisiä ratkaisuja ovat mm.
-omistamiensa julkaisujen pisteytykset
-Wantlist-toiminto, sekä julkaisun omistavien käyttäjien listausmahdollisuus
-käyttäjien keskinäinen suora viestintä (joko suoraan sähköpostitse tai
Discogsin käyttöliittymän kautta), -käyttömaksun suorittaneille
käyttäjille tarjottavat palvelunhallintatyökalut joilla voidaan mm.
"jäljittää" julkaisujen omistajien useita käyttäjäprofiileja
samanaikaisesti
-keskustelualue (sillisalaattimaisesta sisällöstään huolimatta)
Kurssin aikana Discogsin toiminta ei ole muuttunut käytännössä
ollenkaan. Vaikka levytietokantoihin ja keskustelualueisiin on lisätty
valtavasti tietoa, tämä ei ole juurikaan tuntunut käyttönopeudessa tai
palvelun monimutkaistumisena. Ainoa narisemisen aiheeni on (jo aiemmin
blogissa mainitsemani) editoijien hitaus: 2 viikkoa sitten lisäämäni
tietopäivitys ei ole vieläkään saanut hyväksytty- tai hylätty-statusta.
Lienee aika pistää mailia ylläpidolle...
Lähteet:
Nieminen, Juhani, HETKY 4/2001, sivut 10-14
http://www.hetky.fi/hetky0401.pdf
"Netsurfers don't ride alone…", Wellman, Gulia, 1997
http://www.hetky.fi/hetky0401.pdf
Discogs - AboutDiscogs
http://help.discogs.com/wiki/AboutDiscogs
Discogs - Advanced
http://help.discogs.com/wiki/Advanced
keskiviikko, 15. helmikuu 2006
Kommentit