Koska tämä harjoitustyö ei mennyt läpi ensi yrittämällä, värkkään tähän vähän yksityiskohtaisemman selityksen Discogsin verkkoyhteisöllisyyden piirteistä.

Discogs sai alkunsa Kevin Lewandowski -nimisen ohjelmoijan henkilökohtaisesta projektista. Ko. miekkonen oli suunnittelemassa itselleen omistamiensa elektronisen musiikin julkaisujen tiedot sisältävää tietokantaa. Slashdotin ja eBayn kaltaiset yhteisön rakentamat verkkopalvelut inspiroivat hänet julkistamaan palvelun internetissä vuonna 2000. Discogs on sittemmin laajentunut kattamaan myös muita musiikin osa-alueita. Käyttäjillä on mahdollisuus rekisteröitymisen jälkeen täydentää levytietokantoja, listata omistamiaan julkaisuja ja niitä julkaisuja joita he haluaisivat omistaa. Vaikka Discogs ei olekaan verkkolevykauppa, palvelussa on mukana myös MarketPlace-osasto, jossa käyttäjät voivat käydä kauppaa julkaisuista.

Discogs ei ole julkaissut vuoden 2004 heinäkuun jälkeen virallisia raportteja. Viimeisimmän raportin mukaan palvelun tietoja oli päivittänyt 15.788 käyttäjää. Tähän päivän mennessä tietoja päivittäneiden käyttäjien määrä lienee kasvanut entisestään, ja koko palveluun rekisteröitynyt käyttäjämäärä lienee tätä paljon suurempi, koska valtaosa ei osallistu keskustelualueiden toimintaan tai tietokannan päivitykseen millään tavalla. Wikipedian tietojen mukaan tällä hetkellä Discogsiin on listattu yli 475.000 julkaisua, lähes 300.000 artistia ja 42.000 levymerkkiä. Palvelussa vierailee päivittäin yli 100.000 kävijää.

Discogs täyttää verkkoyhteisön tunnusmerkit, koska se sijaitsee internetissä, siihen päästään käsiksi internet-yhteyden päässä olevan tietokoneen selaimen kautta, ja koska käyttäjiä on useita (ja suuri osa heistä osallistuu palvelun kehittämiseen joko tietokantalisäysten tai keskustelun kautta).

Discogsin yhteisöhierarkia on jakaantunut seuraavasti:
-palvelua hallinnoivat moderaattorit ja editoijat, nämä henkilöt vastaavat palvelun ylläpitämisestä ja toiminnallisista muutoksista, tietopäivitysten oikeellisuuden tarkistamisesta ja keskustelualueiden valvonnasta
    -moderaattoriksi pääsemisestä minulla ei ole tietoa, mutta osallistumalla aktiivisesti tietokantojen päivittämiseen käyttäjällä on mahdollisuus anoa itselleen editoijan statusta
-rekisteröityneet käyttäjät, jotka voidaan jakaa aktiivisiin (osallistuvat joko tietokantojen päivittämiseen, keskusteluun tai molempiin) ja passiivisiin (jotka tyytyvät pelkästään täydentämään ja editoimaan omia julkaisulistojaan ja hankkimaan tietoa Discogsin kautta)
-vierailijat, rekisteröitymät käyttäjät (eivät voi vaikuttaa discogsin sisältöön, eivätkä voi kasata omia listojaan, mutteivät muuten eroa passiivisista rekisteröityneistä käyttäjistä).

Discogs aloitti toimintansa vapaaehtoistyöllä ja -rahoituksella. Vapaaehtoistyö on käytössä edelleen (sekä moderaattoreiden/editoijien, että kehittämiseen osallistuvien käyttäjien osalta), mutta Discogs toimii nykyään sekä mainosrahoituksella (jota maksavat Google, sekä muutamat nettilevykaupat kuten Amazon ja Vinyl Exchange) ja tarjoamalla käyttäjilleen mahdollisuuden siirtyä maksulliseksi käyttäjäksi (jolloin käyttöliittymä monipuolistuu ja levykauppamainokset poistuvat halutessa käyttäjän näkyvistä).

Keskityn seuraavassa käsittelemään Discogsin kahta yhteisöllisyyden osa-aluetta:

1. Keskustelualueet

Keskustelualueiden viestien laatu ja aihepiirit ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka perinteiset netikettisäännöt ovat voimassa, viestien informatiivisuus on suurimmalta osin melko ala-arvoista. Itse en keskustelualueita juurikaan selaile, johtuen viestien valtavasta määrästä, ja koska koen valtaosan aihepiireistä tylsiksi. Yhteisöllisyys ei pääse keskustelualueilla juurikaan esille. Jotenkin sain sellaisen kuvan, ettei moderaattoreilla ja/tai editoijilla riitä resursseja keskustelualueen "paimentamiseen", ainoastaan räikeistä käyttäytymisvirheistä sakotetaan (annetaan huomautus, rajoitetaan käyttöoikeuksia, poistetaan käyttäjätunnukset tms.). Discogsin keskustelualue on siis pitkälti itseään säätelevä yhteisö, joka muokkaa käyttäytymissääntöjään kollektiivisesti (enemmistö joko hyväksyy tai hylkää käyttäjän toimintatavan riippuen tämän viestien informatiivisuudesta ja uskottavuudesta).

2. Julkaisutietokanta

No nyt! Tämä on se syy minkä vuoksi Discogsin käyttäjäksi alunperin ryhdyinkin. Levytietokannan päivittäjät ovat kaltaisiani musiikkiharrastajia, eivätkä vain satunnaisia kuluttajia. Vai uskoisitteko levyjä kerran vuodessa ostavan (tai peräti mp3-musiikkia kuuntelevan) henkilön viitsivän täyttää tiedoiltaan melko kattavaa julkaisukaavaketta ja toistavan tämän prosessin muutaman kerran kuukaudessa. Julkaisutietokantaa aktiivisesti täydentävät (ja selailevat) käyttäjät ovat lähteneet mukaan toimintaan sekä itsekkäistä että epäitsekkäistä hyötynäkökulmista. Jälkimmäinen perustuu ajatukseen, jossa halutaan tarjota muille ihmisille kokemus musiikista, joka itse on koettu hyväksi. Tai vaihtoehtoisesti varoitetaan muita ihmisiä luokattoman huonoista julkaisuista. Edellinen hyötynäkökulma perustuu ensinnäkin tiedon vaihtamiseen: jos tietokantaa päivitetään mahdollisimman paljon ja monipuolisesti, yhteisön muutkin jäsenet ryhtyvät tähän toimintaan ja jatkavat sitä. Näin esim. listahittiradio-ohjelmien ulkopuolelle jäävä uskomattoman suuri musiikkivaranto tulee koko yhteisön käyttöön. Toinen hyötynäkökulma on luonnollisesti (harvinaisten) levyjen hankintamahdollisuus. Käyttäjä voi löytää kauan kaipaamansa levyn Discogsin käyttäjien kokoelmasta, ja sopivan tarjouksen tekemällä päästä sen omistajaksi.

Yhteisöllisyyttä tukevia teknisiä ratkaisuja ovat mm.
-omistamiensa julkaisujen pisteytykset
-Wantlist-toiminto, sekä julkaisun omistavien käyttäjien listausmahdollisuus
-käyttäjien keskinäinen suora viestintä (joko suoraan sähköpostitse tai Discogsin käyttöliittymän kautta), -käyttömaksun suorittaneille käyttäjille tarjottavat palvelunhallintatyökalut joilla voidaan mm. "jäljittää" julkaisujen omistajien useita käyttäjäprofiileja samanaikaisesti
-keskustelualue (sillisalaattimaisesta sisällöstään huolimatta)

Kurssin aikana Discogsin toiminta ei ole muuttunut käytännössä ollenkaan. Vaikka levytietokantoihin ja keskustelualueisiin on lisätty valtavasti tietoa, tämä ei ole juurikaan tuntunut käyttönopeudessa tai palvelun monimutkaistumisena. Ainoa narisemisen aiheeni on (jo aiemmin blogissa mainitsemani) editoijien hitaus: 2 viikkoa sitten lisäämäni tietopäivitys ei ole vieläkään saanut hyväksytty- tai hylätty-statusta. Lienee aika pistää mailia ylläpidolle...

Lähteet:

Nieminen, Juhani, HETKY 4/2001, sivut 10-14
http://www.hetky.fi/hetky0401.pdf

"Netsurfers don't ride alone…", Wellman, Gulia, 1997
http://www.hetky.fi/hetky0401.pdf

Discogs - AboutDiscogs
http://help.discogs.com/wiki/AboutDiscogs

Discogs - Advanced
http://help.discogs.com/wiki/Advanced

No jäipä sitten Wikipedia-tehtävä suorittamatta kokonaan. Tuntui hyvin vaikealta keksiä itseäni kiinnostava aihe, josta ei mitään merkintää Wikipediassa jo olisi. Koska en haluaisi mitään tynkätiedostoa palveluun lisätä, olisin joutunut tekemään melko paljon aiheenkartoitusta ja taustatutkimusta jotta olisin saanut mielestäni tyydyttävän artikkelin aikaan. Uncyclopediaan kirjoittaminen olisi ollut paljon helpompaa, siellähän minkään tiedon ei oleteta pitävän paikkansa, vaan tarkoitus on lähinnä pitää hauskaa.

Tässä taannoin lähetin ensimmäisen tietomuokkausehdotukseni discogsiin. Kovinkaan nopeasti ylläpito ei ilmeisesti viestejä ennätä käsittelemään, koska on jo kulunut päälle kaksi viikkoa, eikä päivityksiäni ole vieläkään hyväksytty tai hylätty. Discogs ei julkista palvelun moderoija- tai editoijatietoja, joten arvailtavaksi jää kuinka paljon henkilökuntaa heillä on käytössään.

Discogsin keskustelufoorumi on sisällöltään hyvin vaihtelevan tasoinen. Vaikka seassa on helmiäkin, osa aloittelevista käyttäjistä tuntuu omaksuneen foorumin käytön chatin korvikkeena (Discogsin oma chat-palvelu on ollut käytössä hyvin satunnaisesti). Koska käytän Discogsia lähinnä levytietojen etsimiseen ja omien listojeni tallentamiseen, en jaksa nykyään edes käydä keskustelualueella tarkistamassa uusia viestejä.

Yhteisön toiminnasta mainittakoon vielä seuraava seikka: listasin Discogsiin ensimmäistä kertaa kirjautuessani sen Wantlist-toiminnolla 2 haluamaani julkaisua. Viikon sisään olin saanut jo kolme tarjousta eri puolilta Eurooppaa. Harmittaahan se, ettei tällä hetkellä ole varaa niitä ostaa. Joku saksalainen jomppe yritti ostaa omistamani harvinaisen 10-tuuman EP:n. Jäi myymättä, koska ko. henkilö ei ollut valmis maksamaan siitä tarpeeksi pätäkkää. Joten kyllä sieltä tuntuu ihan kohtuuhyvin kaivattuja julkaisuja löytyvän...

Aika tyngäksi mahtaa tämä blogi jäädä. Sen verran paljon aikaa on kulunut muuhun opiskeluun, etten ainakaan omia joutavuuksiani ole tänne ennättänyt kirjoittamaan. No, katsotaan josko tämä tästä kevään aikana vielä lähtisi uuteen nousuun...

Valitsin seurantani kohteeksi Internetin Discogs-äänitallennetietokannan, joka sijaitsee osoitteessa
http://www.discogs.com

Seuraavassa vapaa käännös osoitteesta
http://help.discogs.com/wiki/AboutDiscogs

"Discogs on käyttäjien kasaama tietokanta, joka sisältää tietoja artisteista, levy-yhtiöistä ja näiden julkaisuista. Discogs kasvaa jatkuvasti käyttäjien lähettäessä tietoja kantaan."

Tärkeimmät valintaperusteeni olivat lähinnä oma mielenkiinto sekä hyötynäkökohta. Olen ollut jo pitkään Discogsin rekisteröitymätön käyttäjä, ja tarkoitus on ollut rekisteröityä käyttäjäksi jo pitkään. Tämän kurssin harjoitustyö tarjosi siis mitä mainioimman tekosyyn kirjoittaa ne rekisteröitymiskaavakkeen pari riviä ja painaa lähetä-nappulaa. Ja siinähän tuo tuli tehtyä tätä merkintää kirjoitellessa, eli uusien käyttäjien mukaantulo on todella helppoa.

Sivuston selaaminen ei vaadi rekisteröitymistä, mutta uusien julkaisujen tietojen lähettäminen tietokantaan, ja jo olemassaolevien merkintöjen tarkentaminen omilla kommenteilla on mahdollista ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille. Periaatteessa kuka tahansa voi rekisteröityä Discogsin käyttäjäksi.

Discogsin jäsenten yhteinen päämäärä, tai pikemminkin syy palvelun käyttämiseen, lienee tiedonhankinta ja -välitys. Musiikkia maailmassa riittää, mutta nykypäivänä varsinkin marginaalijulkaisut, sekä levyt joiden painos on loppunut, jäävät vaille huomiota soittolistoja käyttävän massamedian puristuksessa. Discogs tarjoaa mahdollisuuden löytää sekä uutta ja vanhaa mieleistään musiikkia, ja se toimii yhteydenottokanavana musiikinharrastajien välillä. Käyttäjille on tarjolla mm. keskustelufoorumi, mahdollisuus oman levykokoelman luettelointiin, sekä "Wantlist"-toiminto, jollä käyttäjät voivat listata haluamiaan julkaisuja. Muut käyttäjät voivat Wantlistia selatessaan havaita omistavansa jonkun näistä julkaisuista ja ehdottaa kaupankäyntiä. Kaupankäynti tapahtuu kuitenkin Discogsin ulkopuolella, koska kyseessä ei ole varsinainen levykauppa.

Yhteisön toiminta perustuu jäsenten vapaaehtoisuuteen, mikä ainakin tähän mennessä on toiminut mielestäni melko hyvin ottaen huomioon tämänhetkisen käyttäjämäärän, tietokantaan tehtyjen merkintöjen määrän sekä palvelun kohtuullisen helppokäyttöisyyden sen suuresta käyttäjämäärästä ja tietomäärästä huolimatta.

Sivustolla on olemassa normaalin netiketin lisäksi selkeät käyttäjä- ja palvelusäännöt, jotka löytyvät osoitteesta
http://help.discogs.com/wiki/TermsOfService

Tietojen lisääminen ja muokkaaminen tapahtuu tarkoin määriteltyjen sääntöjen mukaisesti, ne löytyvät osoitteista
http://help.discogs.com/wiki/SubmissionGuidelines
http://help.discogs.com/wiki/SubmissionGuidelinesUpdatingLabel
http://help.discogs.com/wiki/SubmissionGuidelinesUpdatingArtist
http://help.discogs.com/wiki/AddCommentForm
http://help.discogs.com/wiki/SubmissionGuidelinesGeneralRules

Esimerkkeinä säännöistä mainittakoon:
-julkaisuja voidaan lisätä tietokantaan vasta niiden julkaisupäivänä, periaatteessa merkinnän tekijällä täytyy olla pääsy fyysiseen kopioon julkaisusta
-moderaattorit ja/tai editoijat (l. palvelun tietoylläpito) käyvät läpi kaikki käyttäjien lähettämät merkinnät, tarkistavat niiden oikeellisuuden ja joko hyväksyvät tai hylkäävät ne